Ihailen ihmisiä, joiden tyyli on nivoutunut osaksi heidän persoonaansa. Niitä ihmisiä, jotka käyttävät samoja vaatteita vuodesta toiseen, koska rakastavat vaatteitaan. Tyylikkyyttä on löytää vaatekaapillinen täydellisesti yhteen sopivia vaatteita, jotka jokainen täydentävät tyyliä omalla tavallaan, ilman että kaapissa olisi mitään ylimääräistä. Ihailen niitä ihmisiä, jotka eivät sorru hutiostoksiin vaatekaupoissa tai kirpputoreilla, vaan tietävät täsmälleen, miten yhdistävät ostamansa vaatteet.
 

Ihailen minimalisteja, jotka näyttävät upeilta kuluneissa farkuissa ja t-paidassa. Ihailen klassista tyyliä, kauniita leikkauksia, hyviä materiaaleja, kestäviä vaatteita. Ja kun sanon kestävä, tarkoitan sekä vaatteen fyysistä kestävyyttä että sitä, miten vaate kestää aikaa tyylinsä puolesta.


(kuva: http://blog.kitchener.ch/)


Ihailen niitä, joille tyylikkyys on vain pieni osa elämää. Ihailen ihmisiä, jotka tekevät elämässään sitä, minkä kokevat tärkeäksi. Ihailen ihmisiä, jotka ovat löytäneet elämäänsä merkitystä ja antavat sen hehkua kasvoiltaan.



(kuva: http://www.lostinvogue.com)

Ihailen siis niitä, jotka ovat sinut itsensä kanssa ja osaavat nauttia elämästä. Tyyli on osa elämää, muttei saa viedä tilaa tai aikaa muilta tärkeiltä elämänalueilta. Ihailen aikuisia ihmisiä, joilla tyyli on selkiytynyt ja jotka tietävät, mihin tahtovat pukeutua. 

Loppuun on laitettava Hel Lookista napattu kuva Railista, jonka vaatekaappi on valmis. Raili kuvaa tyyliään näin:
“I don't buy clothes anymore, my wardrobe is ready now. I like to wear black. Luckily black-and-white has been in fashion in recent years.”